Taalla on tosi vakeeta olla rauhassa tietokoneella! Onneks saatiin lupa kayttaa respan konetta, niin ei tartte ahdistua vieraskoneella, kun takana honkii jonossa liuta guest housen ihmisia koneelle.

Viela vahan flunssa vaivaa, mutta tyonteossa ollaan oltu silti heti perjantaista lahtien. On pesty saunaa, vessaa ja tehty ruokaa. Eilen kaytiin Beetlehemissa viemassa vaatteita yhteen hollantilaisten yllapitamaan hoitokotiin, jossa asuun kehitysvammaisia arabilapsia. Tai lapsia ja lapsia... Osa oli jo kolmekymppisia, mutta niilla ei ole muuta paikkaa, minne menna. Talo oli aika hulppea. Viisikerroksinen ja tosi hyvassa kunnossa. Matkanteko oli oma elamyksensa. Isuttiin tiiviisti pakattuna lampimassa pikkubussissa vaatevuoren alla. Taalla on tosi makista, ja pirssista meinasi valilla loppua tehot nousuissa, mutta hyvin selvittiin. Edellisena paivana samaisesta autosta oli puhjennut ohitustilanteessa rengas. Luojan lykky, ettei kenellekaan sattunut mitaan. Mutta ei rikkinaisessa renkaassa viela kaikki. Rengasta vaihdettaessa ohi ajaneesta rekka-autosta oli lentanyt autonoven kokoinen pelti kymmenisen metrin paasta keskuksen vaesta..! Siina olis laski tummunut, jos olis osunut...

Kavaistiin vaatereissulla myos palestiinalaispuolella jossain pajassa, jossa valmistetaan paaasiassa oliivipuisia koruja ja koriste-esineita. Ne avasi putiikin ihan vaan meita varten, kun yksi keskuksen arabityontekijoista tuntee pajan omistajan. Itse hiveloin koruja innoissani. Tykastyin sitten yhteen rannekoruun, jossa on mustia helmentapaisia juttuja ja krusifiksi. Naytin varmaan jotenkin saalittavalta tapaukselta yrittaessani kaivella shekelieta pussista, koska myyja paatti lahjoittaa korun. Tulihan siita hyva mieli, vaikka eipa tuo nelja shekelia mun taloutta olisi kaatanut. Muutoinkin oli lamminhenkinen pikku paja se. Jos ei olisi tullirajoituksia, olisin ostanut sielta sellasen hullunsiistin viimeinen ehtoollinen -asetelman.

Kun tultiin matkalta, taalla oli eteisaula taynna thaimaalaisia tyomiehia. Miehet oli menneet lakkoon, kun tyonantaja ei ollut maksanut palkkoja. Lakosta suivaantuneena tyonantaja paatti sitten ajaa koko revohkan kadulle. Miesten tyopaivat alkoi aamulla viidelta ja loppui ehka kuudelta illalla. Toita tehtiin seitseman paivaa viikossa ja tauot oli olemattomia. Huomenna ne lahtee johonkin toiseen paikkaan, jonne ne yritetaan saada sijoitetuksi. Mutta aivan uskomattomat olosuhteet! Nukkumapaikkoina niilla oli ollu jotkut laavu-tyyppiset telttaratkaisut... Yksi miehista oli sanonut, etta taalla on kuin taivaassa, kun kaikki hymyilee. Tuntuu hyvalta, jos niin pienella asialla voi tarjota jollekulle palan taivasta. :) Huomenna herataan H-M:n kanssa laittamaan niille seitsemaksi aamupalaa, ennen kun ne lahtee. Ne tosiaan rakastaa riisia! Sita pitaa olla niille aamupalalla, lounalla, paivallisella...

Tanaan taalla kavi ryhma Etela-Afrikkalaisia. Ne osallistui meidan kanssa keskuksen jumalanpalvelukseen. Kovin oli erilainen meininki kun perinteisessa luterilaisessa messussa. Puheet oli hepreaksi ja englanniksi. Virsien sijasta laulettiin israelilaisia ylistyslauluja. En oo viela jotenkin toipunut kunnolla tasta kaikesta matkustamisesta, valvomisesta ja flunssasta, joten mulla meni toimitus vahan ohi, kun yritin pysya hereilla. Messun jalkeen oli tarjolla pitaleipaa kasvisten ja humuksen kanssa - on muuten mahdottoman hyvaa! Sitten oli kekseja ja mehua ja ah, niin mahtavia rypaleita ja taateleita! Jouduttiinpa H-M:n kanssa temmatuksi mukaan piiritanssiinkin.

Jotenkin on epatodellinen olo kaikesta. Ollaan tultu H-M:n kanssa siihen tulokseen, etta valipaivat Budapestissa jotenkin sekoitti pakkaa, kun niin pienen ajan sisalla tuli niin monta vaihdosta. Ei olla keretty sisaistamaan kunnolla kaikkea. Oisin ehka kaivannut muutaman vapaapaivan taalla paikanpaalla, etta olis voitu vahan tarkemmin tutustua kaupunkiin ja asettua aloilleen, mutta en silti valita. Taalla on ihania ihmisia ja kaiken kukkuraksi me saatiin keskuksen paras kamppa! Meilla on oma vessa, suihku ja jaakaappi. Ja kylla meilla viela vapaitakin on tulossa. Se lukee tyovuorolistassa. Tosin lahetystyossa tyovuorolistat taitaa olla enemmankin viittellisia. Mutta onneksi me ollaankin harjottelijoita. :)

Jep. Kohta kutsuu yopuu. Aamulla ylos viiden jalkeen keittamaan puuroa, kananmunia ja tietysti riisia!

Niin! Ja voitteko kuvitella! Oon juonu taalla jo kaksi kuppia arabialaiskahvia! En oo kehdannut kieltaytya. Mutta alkaa huoliko, pahaa se on edelleen.

Ja aiti, tiesithan, etta voit kommentoida tanne blogiin jotain, jos haluat? :)