Sapatin rauhaa!

Taalla vietetaan sapattia toiden merkeissa. Just saatiin Heidi-Marian kanssa tyopaiva paatokseen. Viela on yksi koneellinen pyykkia pyorimassa, kun piti pesta poytaliinat kahteen kertaan eilisen sapattiaterian jaljilta.

Viikolopun vietto on taalla kylla mielenkiintoinen, kun eilen oli musilmien pyhapaiva, tanaan juutalaisten ja huomenna kristittyjen. Paljon vapaita siis, paitsi ei meille. :)

Nyt on menossa ramadanin viimeinen viikko. Ma en kyllakaan sen vaikutuksia ole pahemmin huomannut. Tykin aanta muistuttava laukaus kuuluu aina auringon laskiessa ja auringon noustessa. Koskaan en sita aamuista laukausta oo kuullut, vaikka kaikki pihalta tulevat aanet kuuluukin sisalle tosi hyvin, kun taalla on vain yksinkertaiset ikkunat. Oon kuullut myos villia huhua, etta aamun tunteina voi kuulla muslimien rukouskutsuja, mutta mun korviin on kantautunut siihen aikaan ihan toisenlaisia, autuaampia aania. Mutta mulle uus juttu oli, etta muslimit ei saa edes juoda ramadanin aikana ennen pimean tuloa. Tuolla ne tyypit venaa pikkusen ennen seittemaa evaiden ja vesipullojen kanssa, koska paasee einestamaan... Kyllahan se nyt ehka viela onnistuukin, kun ei oo kauheen kuuma. Mut silti. Koko paiva juomatta!

Ens viikolla on juutalaisten uusi vuosi. Meilta on tilattu jonkinnakoista musiikillista performanissia talon juhliin. Tiedossa on myos mm. lehtimajajuhlaa, haita ja kaikkea menoa ja meininkia. Taa syksyaika on Israelissa yhta juhlaa, kirjaimellisesti.

Kaytiin Heidi-Marian kanssa vapaapaivina kiertelemassa vahan nahtavyyksia. Kaytiin kapeksimassa Vanhassa kaupungissa, Getsemanessa, Pyhan haudan kirkolla ja Itkumuurilla. Mun oli jotenkin vaikeeta saavuttaa suurta pyhan tuntua silla reissulla. Turisteja oli melkein joka paikassa, ja varsinkin se Pyhan haudan kirkko oli varsinainen markkinapaikka! Kyllahan sita itekin siella kameran kanssa tuli heiluttua, mutta voi vaan kuvitella, mita Jeesus sanois, jos sattuis ilmaantumaan paikalle... Ihme meininkia. Ja Getsemane oli kaytannossa pari oliivipuuta aitauksessa. Tietysti on hyva, etta edes se pieni maaplantti on aidattu, koska muuten siita ei varmasti olis mitaan jaljella. Mutta jostain syysta paikka ei vastannu niita mielikuvia, joita Raamattua lukiessa on kehitellyt. Kaytiin myos kirkossa, jossa oli alttarialueen keskella kivi, jonka luona Jeesuksen ajatellaan hikoilleen verta. Siella oli rauhallista ja kirkkorakennus oli oikein kaunis. Sai hetken hiljentya.

Itkumuurikin oli turistien ymparoima ja jotenkin levoton, mutta onhan se huisi ajatus, etta 2000 vuoden hajaannuksen jalkeen juutalaiset kokoontuu taas sinne rukoilemaan ja lukemaan kirjoituksia. Jostain syysta sympatiseerasin muurin koloissa pesivia kyyhkysia, jotka kurkki seinasta versovan kasvillisuuden takaa. Ne oli siella jotenkin niin rauhassa, kaiken halinan ylapuolella. Siella samassa turvassa ne on varmaan pesineet sen reilun 2000 vuotta.

Taalla on satanut viime yon ja pitkin aamupaivaa. Harvinaista tahan aikaan vuodesta. Nyt nayttais taas selkenevan. Varsinaisten sateiden pitais ilmeisesti alkaa vasta lokakuun lopulla. Mutta hyva, etta saatiin vahan kosteutta. Ilma on ollut niin polyinen ja kuiva, etta nyt on helpompi hengittaa. Vahan suunnittelin, josko lahtisin pienelle lenkille. Saa nahda eksynko. ;)

P.S. Ostin eilen Jeesus-sandaalit.