Pitkasta aikaa tanne nyt yritan jotain rustata. On ollu vahan kiireista viime ajat, kun on ollut miljoonaa juhlaa ja sapattia ja vaikka mita. Mistapa aloittaisin tan paivittamisen..? Mennaan nyt sitten kronologisesti. Yritan pitaa tekstin lukijaystavallisissa mitoissa! :)

Viikko sitten perjantaina kaytiin HM:n kanssa Puutarhahaudalla. Meininki oli aika erilainen kuin Pyhan haudan kirkossa, ja todellakin positiivisessa mielessa erilainen! Siella oli vihreaa ja kaunista. Turisteja toki oli, mutta tietynlainen pyhantuntu ja kunnioitus huokui siella aivan eritavalla. Puutarhassa oli erikielisia messuja. Ja taytyy myontaa, etta ruotsinkielisen virren kajahtaessa ja Suomi-tyton nostaessa katseensa kohti sinista taivasta lintujen lentaessa puiden oksistoissa, sydamen taytti lammin, kotoisa olo. Illalla kaytiin viela harjotteluohjaajan luona sapattiaterialla. Hyvat oli tarjoilut ja lammin vastaanotto! Tykkaan kovasti siita perheesta.

Lauantaina oli suomalainen messu. Se jarjestetaan taalla kerran kuussa. Pidin saarnan aikana suomenkielisen pyhakoulun. Ensimmainen pyhakoulu ikina. Etta onnea vaan Suomen nuorisotyolle! :D Ihan kohtuu hyvin sen meni. Puhuttiin Mikkelinpaivan kunniaksi lapsista ja enkeleista, ja jokainen sai piirtaa enkelin - sellaisen miksika kukin enkelin kuvittelee. Pyykkaaja-Laila sai myos osansa tasta touhutuokiosta, kun valkoiseen poytaliinaan sotkeutui punaista tussia. Taisipa olla perati mallia permanent...

Sunnuntaina suunnattiin HM:n ja volu-Lailan kanssa Biblical Zoohon. Nahtiin norsuja, apinoita, kirahveja, seeproja ja vaikka mita. Paljon sellasta, mita ei Korkeasaaressa nae. Kuvia tuli kiitettavasti napsittua, ja akku tietty loppui. Onneksi vasta loppupuolella reissua. Menomatkalla oltiin onnekkaita, ja saatiin yllatyskyyti. Joku voisi kutsua sita jopa johdatukseksi. Pois tullessa saatiinkin sitten kokea jotain paikallisesta kulttuurista. Taalla ei tosiaan noita linja-autoaikatauluja taida olla olemassakaan, ja bussit tulee, jos tulee. No, me odotettiin bussia 26. Nahtiin kylla monta 33:sta, mutta ne meni vaaraan paikkaan... Taksin ottaminenhan ei tullut kuuloonkaan, kun kerran bussilla pitaisi paasta! Paikalliset hipsukorvatkin kyllastyi ja hyppasi tilauspirssin kyytiin. Me harjoitettiin suomalaisella sisulla istumalihaksia. Noin tunnin odottelun jalkeen paikalle porhalsi linjuri numero 18, jollaista siita ei pitanyt kulkea lainkaan. Silla kuitenkin paastiin sinne, minne haluttiinkin, joten kyytiin vaan. Taisi joku katsella, etta parempi hakea tytot pois. Muuten istuttaisiin siella varmaan vielakin. :) Kotimatkalla tarttui viela mukaan 20 shekelin punaiset pussihousut.

Tytti ja Laura tuli meita sunnuntai-aamuna ilahduttamaan pariksi paivaksi, ja illalla kavaistiin Vanhassa kaupungissa. Tytot tiesi reitin talojen katolle, ja sielta ihasteltiin kaupungin valoja. Paras maisema tahan mennessa. Kattoseikkailun jalkeen treffattiin parin paikallisen Kings Kids -nuoren kanssa, ja kaytiin kahvilassa istuskelemassa. Maistoin Lauralta jaakahvia, ja taytyy myontaa, etta se oli hyvaa! Kahvia, maitoa, jaata ja paljon sokeria.

Maanantaina kaytiin HM:n, Lauran, Tytin ja Kings Kids -nuorison kanssa kattomassa musikaalia nimelta The Covenant. Se kertoo juutalaisten historiasta Abrahamista nykypaivaan. Tykkasin ja en. Siina oli paljon hyvia elementteja ja hyvia nayttelijoita, mutta uskomatonta jenkki-hapatusta alusta loppuun asti. Musiikki lahti kayntiin armottomalla mahtipontisella tuuttauksella jo ekassa kohtauksessa, ja jokainen kohtaus oli lahes yhta paatoksellista. Kasikirjoitus oli sinallaan hyva, itse olisin vain ohjannut kovin eri tavalla. Enka olis laulanut jokaista vuorosanaa... Mutta kivaa oli. Kotiin mennessa kavaistiin viela tyttojen opastamana paikallisessa "herkkupullassa" ottamassa muutama take away -leivonnainen. Uskomattoman hyvaa ja rasvaista!

Tiistaina lahdettiin porukalla Mea Shearimiin siina toivossa, etta oltais nahty kananpyoritysta. Se liittyy Jom Kippuriin, eli Suureen sovituspaivaan. Kanaa pyorittamalla ja uhraamalla sovitetaan menneen vuoden synteja. Oltiin kuitenkin liian aikaisessa liikkeella, koska ei nahty kyseista toimitusta. En tieda, olinko enemman hyvillani vai pahoillani... Mutta on se uskomatonta, miten parilla askelella voi astua aivan kuin eri maailmaan! Mea Shearim on siis ortodoksijuutalaisten asuinaluetta. Ihan kuin olisi hypannyt parisataa vuotta ajassa taaksepain. Alueelle mentaessa on ohjeistus naisten vaatetuksesta. Oltiin meilestamme siveellisesti pukeutuneita; olkapaat ja rinnukset peitossa, eika mitaan liian vartalonmyotaista. Silti joku mies koki meidat ilmeisesti liian riettaiksi, koska kaski meidan painua hiiteen... Kieltamatta oltiin kuin karnevaalikulkue karvalakkien keskella. Ortodoksijuutalaisten asukokonaisuuksien varimaailma kun koostuu lahinna mustan eri savyista ja valkoisesta. Itsehan olin lahes paasta varpaisiin punaisessa ja HM:lla oli yllaan kaalimadonvihreaa. Jotenkin ahdistava olo siella tuli, vaikka joistain olin aistivinani jopa ystavallista ja kiinnostunuttakin suhtautumista, mutta joku siina tunnelmassa oli eriskummallista, tunkkaista ja ahdistavaa. Kahlitsevaa ja pysahtynytta. En tieda, kuinka suuri osuus siina oli omilla ennakkoluuloilla ja silla, etta se kaikki on itselleen niin vierasta. Ja vierashan on tunnetusti pelottavaa. Vai oliko kyse meihin suunnatusta suhtautumisesta tai ilmassa leijuvasta lakihenkisyydesta. Vai kaikista niista. En tieda.

Mea Shearim -keikan jalkeen lahdettiin shoppailemaan, koska tarvitsin illan haita varten vaalean paidan. Ja tunnetustihan en juuri vaaleita vaatteita kayta... Eeva-ohjaaja vei meidat HM:n kanssa yhteen vaatekauppaan. Mika virhe! Olin seota! Aivan ihania vaatteita ja koruja ja paivapeittoja ja laukkuja ja kaikkea intialaistyyppista! Ostin kolme paitaa ja kahdet korvikset. 175 shekelia, mika on noin 35 euroa. Ei paha. Saatiin siella kulumaan hyva tovi.

Illalla oli haat. Morsian oli suomalainen, sulhanen venalainen ja pastori jenkkilasta. Haaseremoniasta en ymmartanyt juurikaan mitaan, koska se oli hepreaksi. Keskityin lahinna testaamaan kameran eri asetuksia. Vihkiminen oli melko lansimaalainen, ei mitaan kovin paikallista. Paitsi etta ihmiset heitti aivan valtavia maaria ruokaa hukkaan! Se on taalla kuulemma tapana. En kasita! Yhdesta kakustakin otti suurin piirtein viisi ihmista, ja sitten siita oli puolet roskiksessa. Kasittamatonta... Musiikkia soitettiin valtavalla volyymilla. Varmasti irtosi vaikut korvista naapureiltakin. Koko touhu oli onneksi ohi kymmenelta. Ihan hyvin kaikki kuitenkin meni, ja oli ihan kivat haat.

Keskiviikkona auringon laskiessa alkoi varsinainen Jom Kippur, joka paattyi eilen kuuden aikaan. Juutalaiset paastosi koko ajan, ja tiet oli liikenteelta suljettu joka puolella juutalaisalueilla. Kaytiin eilen kavelemassa Vanhassa kaupungissa ja Itkumuurilla. Ihmiset kaveli ja pyoraili keskella katuja, ja olipa joillakin jopa piknik pystyssa. Talla kertaa juutalaiset oli pukeutuneet valkeaan. Kuuluu paivan teemaan. Kun paasto sitten loppui, alkoi autot pikkuhiljaa valua katukuvaan. Juutalaisten valitus vaihtui toisenlaiseen molinaan, kun vihdoin alkoi juhla-aika. Aani muistutti kovasti mokkijarven vastarannalla laiduntavaa lammaslaumaa... :)

Nyt on siis sukkot-viikko, ja tanaan rakennettiin ja koristeltiin sukkia. Niita on taalla keskuksella kaksi. Lehtimajoiksikin niita kutsutaan. Juutalaisen kokkimme meilesta ne on ihan hienoja, vaikkei olekaan kosher. Seinat on vissiin vaaranlaiset tai jotain. Ripusteltiin joulukuusenkoristeita ympari majoja, ja ihan hauskoja niista kylla tuli, vaikka itse sanonkin. Kukaan ei vain ollut meita ohjeistamassa koristelussa, ja ennen sukkaa nakemattomana meni tovi koristeita ja tilaa pallistellessa. Nyt on sitten taas lauantain kunniaksi sapatti, joten juutalaispuoli on kiinni. Kaytiin Eevan ja Lailan kanssa heittamassa reipas lenkki Vanhan kaupungin ympari (siis muurien ulkopuolelta) ja melko hiljaista oli. Pimea taalla tulee jo kuuden aikaan, kun kelloja kaannettiin viime sunnuntaina.

Huomenna on viela tyopaiva, sitten meilla alkaa viikon loma! Viela on suunnitelmat melko auki. Saa nahda, minne paadytaan. :)

Nyt lopetan taman kilometriviestin. Kiitos karsivallisyydesta niille, jotka jaksoi lukea loppuun! :)